Kehittämistyö 3: Teoriasta käytäntöön - Laurean kansainväliset ja yritysyhteistyöverkostot



 


Tekijä                               Riina Hankaa                       Vuosi 2013-2014



Työn nimi    Teoriasta käytäntöön – Laurean kansainväliset ja yritysyhteistyöverkostot

 




TIIVISTELMÄ


Teoriasta käytäntöön – Laurean kansainväliset ja yritysyhteistyöverkostot on ammatilliseksi opettajaksi kasvamisen polun kolmannen kehittämistyöni aihe.


Kolmannessa kehittämistyössäni tutkin kirjoituspöytätutkimuksena Ammattikorkeakoulu Laurean kansainvälisiä ja yritysyhteistyöverkostoja. Samoin hain ymmärrystä siihen, miten Learning by Developing –malli toimii ja miten opiskelijat hyötyvät siitä.



Globaali verkostoituminen on vallitseva trendi ja alueellinen sekä paikallinen taso ovat sen tärkeitä osa-alueita.  Verkostoituminen on yleisnimitys kaikelle sellaiselle toiminnalle, jossa työ, sen tekijät ja asiakkaat kohtaavat. Yhteistoiminnassa haetaan synergiaa, sitä että kaikki verkostoitumisen osapuolet hyötyvät.



Tutkimukseni pohjautuu vahvasti Ammattikorkeakoulu Laurean internet-sivuston materiaaleihin.



Ammattikorkeakoulu Laurea toimii vahvasti verkostoitumalla niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti. Learning by Developing – oppimismalli tuo vahvan pohjan onnistuneelle yritysyhteistyölle. Oppilaat kasvavat ryhmätyötaitoisiksi kansainvälisiksi ammattilaisiksi. Projektilähtöisyys tuo opintoihin maanläheisyyttä ja käytännönläheisen näkökulman.



Voin lämpimästi suositella Ammattikorkeakoulu Laureaa käytännönläheistä kansainvälistä oppimisympäristöä hakeville opiskelijoille.





Avainsanat                        Verkostoituminen, verkottuminen, kansainvälistyminen, globalisaatio





Sivut             13 s.

 

SISÄLLYS




1   Johdanto


2   KEHITTÄMISTYÖN KOKEILUSUUNNITELMA OSA 3

2.1   Lähtötilanteen kuvaus

2.2   Taustateoria ja viitekehys. 3
2.3   Tiedonhankintamenetelmät


3   KOKEILUSUUNNITELMAN käytännön toiminta OSA 3



3.1   Teorian käytäntöön soveltaminen
3.1.1 Network to get Work -tapahtumat
3.1.2 Opiskelijavaihtoon Laurean yhteistyöverkoston kautta
3.1.3 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut Laureassa
3.1.4 Laurea alueellisissa ja kansainvälissä verkostoissa


3.2   Mitä keskeisiä tuloksia syntyi 3
3.3   Mitä johtopäätöksiä syntyi    3


LÄHTEET




1          Johdanto



Arkikielessä verkottuminen tai verkostoituminen ymmärretään ihmisten tai yritysten tai organisaatioiden välisenä vuorovaikutuksena ja keinona menestyä siinä.



Sosiologi Manuel Castells esittää, että olemme siirtymässä kohti verkostoyhteiskuntaa, siis yhteiskuntaa, johon vaikuttavat yhä useammat asiat. Myös yritystoiminnassa (ulkoistaminen) ja hallinnossa (viranomaisyhteistyö) verkottuminen on kasvava trendi.



Verkottumisen taustalla ovat muun muassa tietotekniikan ja kansainvälisen ja pienemmän median kehitys. Uutta tietotekniikkaa ovat muun muassa mobiiliverkot, uusi digitaalinen joukkoviestintä ja etenkin internet siis sosiaalinen media. Uutta tässä tekniikassa on etenkin jaettavan tiedon monipuolisuus ja globaalisuus.



Verkostoitumiseen vaikuttaa vahvasti globalisaatio, jossa ihmiset, yritykset, kansalaisjärjestöt ja valtiot verkottuvat globaalilla tasolla. Käytännössä maailma kutistuu koko ajan.



Yksi näkökulma verkostoitumiseen ja sen tarpeeseen on     kasvava erikoistuminen ja ulkoistaminen, jolloin yrityksen aiempi kokonaistoiminta hajautuu monen yrityksen osalle. Keskitytään ydinosaamiseen ja yhdessä monen yrityksen/tahon kanssa rakennetaan toimiva verkosto, jonka tuotoksen asiakas ostaa. Merkittäviä tuloksia on yhä vaikeampi saada aikaiseksi yhden organisaation voimavaroilla, osaamisella ja tiedolla.



Tämä kehitys on johtanut siiheen, että Ammattikorkeakoulun on tärkeää olla aktiivinen toimija erilaisissa verkostoissa. Ja auttaa omia opiskelijoitaan ymmärtämään sekä hyödyntämään erilaisia verkostoja. Käytännönläheisyyttä oppimiseen ja opetukseen tuo läheinen yhteistyö yritysten kanssa.



2          kehittämistyön kokeilusuunnitelma osa 3


2.1         Lähtötilanteen kuvaus



Tässä kokeilusuunnitelmassa tutkin Ammattioppilaitos Laurean kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja läheistä yhteistyötä yritysten kanssa.



Ammatillisten oppilaitosten on tärkeää verkostoitua yritysten kanssa ja tehdä yhteistyötä myös kansainvälisessä ympäristössä. Yritysten kansainvälistymisen myötä myös opiskelijat tarvitsevat mahdollisuuksia omaan kansainvälistymiseensä jo opiskeluvaiheessa. Monikulttuurisessa yrityksessä toimiminen on helpompaa mikäli jo opiskeluvaiheessa on päässyt harjoittamaan  kielitaitoa ja myös toimimaan eri kansallisuuksia edustavien kanssaopiskelijoiden kanssa.



Kokeilukysymykseni ovat:

  • Miten opiskelijan näkökulmasta Laurean läheinen yhteistyö yritysten kanssa konkretisoituu?
  • Siis mitä Learning by Developing –malli merkitsee käytännössä?
  • Miten kansainvälisyys näkyy opiskelijan arjessa?
  • Missä erilaisissa verkostoissa Laurea on mukana ja mitä ne merkitsevät yksittäiselle opiskelijalle? 

2.2         Taustateoria ja viitekehys


Alueellistuminen ja alueellinen kehittäminen on sekä globaali että suomalainen ilmiö. Se liittyy keskittymiseen ja kaupungistumiseen. Sen taustalla ovat ikärakenteen, syrjäytymisen ja elinkeinorakenteen muutokset. Globaaliksi sen tekee verkostomainen toimintatapa, joka hakee mm. työvoimaa ja raaka-ainetta sieltä, missä sitä on ja missä toiminta on kannattavaa. (Helakorpi Seppo, Knowhow - tietoa ja taitoa, tiimit ja verkostot, 2014)



Verkostoituminen on yleisnimitys kaikelle sellaiselle toiminnalle, jossa työ, sen tekijät ja asiakkaat kohtaavat. Kohtaaminen voi tapahtua kasvokkain tai virtuaalisesti tietoverkoissa. Verkostoitumisen tavoitteena on helpottaa osapuolten löytämistä ja kohtaamista. (Helakorpi Seppo, Knowhow - tietoa ja taitoa, tiimit ja verkostot,2014)



Alakohtainen verkostoituminen tarkoittaa saman alan verkostoitumista. Alueellinen verkostoituminen tarkoittaa esim. tietyn seutukunnan tai isommankin alueen yhteistyötä, jolloin mukana voi olla hyvinkin monenlaisia tahoja, kuten elinkeinoelämä ja  oppilaitokset (ks. viereinen kuvio). (Helakorpi Seppo, Knowhow - tietoa ja taitoa, tiimit ja verkostot, 2014)





KUVA 1         Alueellinen verkostoituminen (Helakorpi Seppo, Knowhow - tietoa ja taitoa, tiimit ja verkostot)

Verkostoyhteistyölle on ominaista tiimimäinen toiminta. kehittyneiden tietojärjestelmien avulla yhteisöllinen toimintatapa ja kollektiivinen asiantuntijuus mahdollistuvat. (Helakorpi Seppo, Knowhow - tietoa ja taitoa, tiimit ja verkostot, 2014)



Oppilaitoksen verkostoitumista voidaan kuvata kolmella tasolla: oppilaitoksen sisäinen verkosto (tiimityö, prosessit), lähiverkosto (joka liittyy yhteistyöhön oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä olevien oppilaitosten, elinkeinoelämän ja muiden tahojen kanssa) ja etäverkosto (joka on suurelta osin moderniin sähköiseen viestintään perustuvaa toimintaa, myös kansainvälistä). (Helakorpi, Knowhow - tietoa ja taitoa, verkostokoulu, 2014)



Verkostokoulun toteuttaminen on valtaisa pedagoginen ja myös hallin-nollinen haaste. Tulevaisuuden oppilaitos ei  oikeastaan olekaan oppi-laitos, vaan hyvin monenlaisia fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä ele-menttejä käsittävä verkostomainen palveluorganisaatio. Nykyiset oppi-misen käsitykset edellyttävät myös koulun prosessien kriittistä arviointia. Koulu ei voi olla muusta yhteiskunnasta erillinen saareke, vaan osa yhteiskuntaa ja ympäröivää todellisuutta. (Helakorpi, Knowhow - tietoa ja taitoa, verkostokoulu, 2014)



Opiskelijan näkökulmasta uusi koulu tarjoaa nykyistä enemmän yksi-löllisyyttä ja kunkin omista tarpeista ja taipumuksista lähteviä opiskelu-mahdollisuuksia. Kaikille samanlaisen ja samalla tavalla tarjotun koulu-tuksen sijaan kukin opiskelija kokoaa opintokokonaisuuksiin sisällöt nykyistä radikaalisti vapaammissa puitteissa. (Helakorpi, Knowhow - tietoa ja taitoa, verkostokoulu, 2014)


2.3         Tiedonhankintamenetelmät


Löydän tietoa Ammattikorkeakoulu Laurean Leppävaaran yksikön  yritysyhteistyöstä ja kansainvälisistä verkostoista heidän nettisivuiltaan. Vielä parempi tapa tiedonhankintaan olisi tietenkin omatoiminen opiskelijoiden ja opettajien haastattelu. Valitettavasti aikataulusyistä johtuen se ei ole tällä kertaa mahdollista.



Uskon, että nettisivuille on viety totuudenmukaisia haastatteluita opiskelijoiden uratarinoiden muodossa. Samoin siellä on esitelty laajalti missä kansainvälisissä verkoistoissa Laurea on mukana. Ja miten nämä verkostot toimivat.


Uratarinoista löydän opiskelijoiden kokemuksia siitä miten he ovat kokeneet yritysyhteistyön ja yhteiset kehityshankkeet yritysten kanssa. Eli miten Laurean Learning by Developing -malli toimii käytännössä.







Kuva 2 Laurean uratarinat (Ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaaran nettisivusto)

3       KOKEILUSUUNNITELMAN MUKAINEN KÄYTÄNNÄN TOIMINTA  OSA 3


3.1         Teorian käytäntöön soveltaminen


Laurean kehittämispohjainen oppimismalli tarjoaa oppilaitoksen opiskelijoille erilaisen tavan oppia aidoissa projekteissa yhdessä työelämän edustajien kanssa. 

3.1.1        Network to Get Work - tapahtumat




Ammattikorkeakoulu Laurea on hyvin vahvasti verkostoitunut yritysmaailman kanssa. Esimerkiksi Leppävaarassa 7.10. ja Tikkurilassa 9.10. Opiskelijat ja työnantajat kohtasivat Network to Get Work –tapahtumissa.



Tapahtumapäivinä ohjelmassa oli runsaasti työnhakua ja työllistymistä käsitteleviä luentoja sekä workshoppeja. Luennoilla kuultiin muun muassa eri alojen asiantuntijoiden uratarinoita, vinkkejä erottautumiseen työmarkkinoilla ja tietoa yrittäjyydestä. Työpajoissa oli mahdollista saada apua ansioluettelon laatimiseen sekä sähköisten palvelujen, kuten LinkedInin ja e-portfolion, hyödyntämiseen työnhaussa.



Molempiin tapahtumiin osallistui myös runsaasti näytteilleasettajia. Esillä olivat monet nuoria osaajia etsivät yritykset, rekrytointipalveluja tarjoavat yritykset sekä ammattiliitot.





KUVA 3         Network to Get Work Leppävaaran tapahtuma (Ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaaran nettisivusto, 2014)



3.1.2        Opiskelijavaihtoon Laurean yhteistyöverkoston kautta

Kansainvälinen kokemus opettaa ‎selviämään vaativista tehtävistä, kehittää kielitaitoa, kulttuurien tuntemusta, yhteistyötaitoa ja kehittää ‎ammatillisesti.

Laurealla on opiskelijavaihtoa varten lähes 250 yhteistyörganisaation verkosto ‎maailmalla, ja vuosittain Laureasta lähtee ulkomaille opiskelijavaihtoon noin 350 opiskelijaa. ‎Vastaavasti Laureaan tulee vuosittain opiskelijavaihtoon noin 270 ulkomaista opiskelijaa.

Opiskelijavaihdon ajankohta ja kesto on koulutusohjelmakohtainen. Vaihtoa kannattaa alkaa ‎suunnitella heti opintojen alussa. Opiskelijavaihtoon voi lähteä pääsääntöisesti ensimmäisen ‎opiskeluvuoden jälkeen.

Laurealla on valmiita yhteistyösopimuksia Erasmus- ja Nordplus-ohjelmien ‎kautta sekä kahdenkeskisiä sopimuksia esimerkiksi Amerikkaan, Aasiaan ja Australiaan.  ‎Opiskelijavaihtopaikan voi hankkia myös itse, jolloin puhutaan free-mover -vaihdosta. ‎Opiskelijavaihdon kesto on ensisijaisesti 3-12 kuukautta.‎ Opiskelijavaihtoon on mahdollista saada apurahaa, jonka suuruus riippuu vaihto-ohjelmasta.

3.1.3        Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut Laureassa

Laureassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on osa korkeakouluopetusta. TKI-työ tehdään yhteistyössä opiskelijoiden, Laurean ja yritysmaailman asiantuntijoiden kesken. Käytännössä TKI-työ toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, jolloin oppimisen ja kehittämisen kohteena ovat todelliset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet. Näin opiskelijoista kasvaa työelämän hyvin tuntevia tulevaisuuden osaajia.

Laurean innovaatiopalvelut tarjoavat apua uuden tiedon ja osaamisen kaupallisessa hyödyntämisessä. Tunnistetut innovaatioaihiot jalostetaan kaupallistettaviksi tuotteiksi ja palveluiksi, joille hahmotellaan parhaiten soveltuva kaupallistamispolku ja liiketoimintamalli.

Tukea toimintaansa aloitteleville yrityksille tarjoaa Spinno Enterprise Center. Yrityshautomo palvelee teknologia- ja osaamispohjaisia sekä hyvinvointialan nopeaan kasvuun tähtääviä yrityksiä.

3.1.4        Laurea alueellisissa ja kansainvälisissä verkostoissa

Laurea on mukana Helsingin laajan metropolialueen korkeakouluyhteistyössä. Se tukee strategisten huippukeskittymien (SHOK) toimintaa. Ja tärkeä tulevaisuuden tehtävä on olla mukana eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisessä.

Laurealla on kolme alueneuvottelukuntaa, jotka muodostavat tärkeän väylän Laurean ja alueiden edustajien välillä. Alueneuvottelukunnat toimivat asiantuntijafoorumeina, jotka tekevät aloitteita alueellisten strategioiden ja ohjelmien kehittämiseksi ja toimeenpanemiseksi sekä antavat pyydettäessä lausuntoja alueen tai sen työelämän kehittämiseksi.

International Advisory Board koostuu kuudesta kansainvälisesta asiantuntijasta. IAB toimii strategisena asiantuntijafoorumina, joka tukee uuden osaamisen syntymistä kansainvälissä yhteistyössä.

Kiinteämpiä verkostoja, joihin Laurea kuuluu ovat:

  •  FUAS on Suomen suurin ammattikorkeakoululiittouma, johon kuuluvat Hämeen, Lahden ja Laurea-ammattikorkeakoulu
  • ENOLL The European Network of Living Labs (ENoLL) on eurooppalainen living lab –metodilla toimivien tutkimuslaitosten verkosto.
  • UASNET The European Network for Universities of Applied Sciences (UASNET) on temaattinen ammattikorkeakoulujen verkosto, jonka toimintaa Laurea kehittää aktiivisesti joko suoraan tai Uasnetin suomalaisen jäsenen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen kautta.

3.2         Mitä keskeisiä tuloksia syntyi?


Kirjoituspöytätutkimuksessani Ammattioppilaitos Laurean kansainväliset yhteistyöverkostot ja läheinen yhteistyö yritysten kanssa vakuutti minut heidän toimintamallien olevan opiskelijoiden näkokulmasta hyödyllisiä ja hyvin käytännössäkin toimivia.

Laureassa Learning by Dveleoping –mallin myötä tehdään kursseilla erilaisia projektitöitä yrityksiin. Tämä antaa mahdollisuuden opiskelijoille verkostoitua yritysten ja toistensa kanssa, koska projetktit tehdään ryhmätöinä. Opiskeleminen on käytännönläheistä, eikä yksinomaan teoriapainotteista.

Mahdollisuus kansainvälisyyteen on monen ulottuvilla. Ja vaikka itse et lähtisikään ulkomaille vaihtoon, niin kansainvälisten opiskelijoiden saapuessa Suomeen myös kotimaassa toimivat opiskelijat oppivat vieraista kulttuureista ja oppivat toimimaan erimaalaisten opiskelijoiden kanssa vahvistaen samalla omaa kielitaitoaan. 

3.3         Mitä johtopäätöksiä syntyi?


Opettajien omat suhteet ja verkostot yritysmaailmaan ovat tärkeitä. He ovat siltana toimiessaan opiskelijoiden ja yritysten välillä kontaktien luojina. Opiskelijat etsivät itse myös aktiivisesti omien kontaktiensa kautta eri kursseihin liittyviä projekteja yritysmaailmasta. Näiden lisäksi Laurealla on useampivuotisia yhteistyöhankkeita sopimusyritysten ja valtionhallinnon organisaatioiden kautta.

Opiskelijoilla on mahdollisuus kansainväliseen vaihtoon. Oma aktiivisuus ja hakeminen ulkomaille on vaihtoon pääsyn edellytys. Mahdollisuuksia on, mutta jokainen opiskelija päättää itse, käyttääkö näitä mahdollisuuksia hyödykseen.  

Ryhmätyötaidot ovat äärimmäisen tärkeitä nykypäivän yrityksissä. Opiskelijoille syntyy arvokkaita ryhmätyötaitoja opiskelemiensa kurssien kautta käytännössä ryhmätöitä tehden. Samalla myös omat esiintymistaidot vahvistuvat ryhmätöiden purkuesitysten kautta.

Tämän tutkimuksen myötä voin lämpimästi suositella opinahjoksia Ammattikorkeakoulu Laureaa. Siellä on mahdollisuus hankkia nykypäivän työelämässä tarvittavia taitoja ja käytännön projektien kautta jopa oma ensimmäinen työpaikkakontakti saattaa hyvässä lykyssä löytyä opintojen lomassa.


LÄHTEET


Ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaaran nettisivut, 2014, 9.11.2014

Helakorpi Seppo, Knowhow - tietoa ja taitoa, tiimit ja verkostot.2014, 9.11.2014

Helakorpi Seppo, Knowhow - tietoa ja taitoa, verkostokoulu, 2014, 9.11.2014
https://sites.google.com/site/skillsknowhow/tiimit-ja-verkostot/verkostokoulu



1 kommentti:

  1. Hyvä ja ajankohtainen aihe. Kokonaisuutena työ on hyvä. Edelleen lähdeluettelo on virheellisesti laadittu, samoin viittaukset tekstissä. Lue siis esim. pikaopas ja korjaa lähdemerkinnät.

    VastaaPoista