Tekijä Riina
Hankaa Vuosi 2013-2014
Työn nimi Teoriasta käytäntöön – Laurean kansainväliset
ja yritysyhteistyöverkostot
TIIVISTELMÄ
Kolmannessa kehittämistyössäni tutkin
kirjoituspöytätutkimuksena Ammattikorkeakoulu Laurean kansainvälisiä ja
yritysyhteistyöverkostoja. Samoin hain ymmärrystä siihen, miten Learning by
Developing –malli toimii ja miten opiskelijat hyötyvät siitä.
Globaali verkostoituminen on vallitseva trendi ja
alueellinen sekä paikallinen taso ovat sen tärkeitä osa-alueita. Verkostoituminen on yleisnimitys kaikelle
sellaiselle toiminnalle, jossa työ, sen tekijät ja asiakkaat kohtaavat.
Yhteistoiminnassa haetaan synergiaa, sitä että kaikki verkostoitumisen
osapuolet hyötyvät.
Tutkimukseni pohjautuu vahvasti Ammattikorkeakoulu Laurean
internet-sivuston materiaaleihin.
Ammattikorkeakoulu Laurea toimii vahvasti verkostoitumalla
niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti. Learning by Developing –
oppimismalli tuo vahvan pohjan onnistuneelle yritysyhteistyölle. Oppilaat
kasvavat ryhmätyötaitoisiksi kansainvälisiksi ammattilaisiksi. Projektilähtöisyys
tuo opintoihin maanläheisyyttä ja käytännönläheisen näkökulman.
Voin lämpimästi suositella Ammattikorkeakoulu Laureaa
käytännönläheistä kansainvälistä oppimisympäristöä hakeville opiskelijoille.
Avainsanat Verkostoituminen,
verkottuminen, kansainvälistyminen, globalisaatio
Sivut 13 s.
SISÄLLYS
1 Johdanto
2 KEHITTÄMISTYÖN
KOKEILUSUUNNITELMA OSA 3
2.1 Lähtötilanteen
kuvaus
2.2 Taustateoria ja viitekehys
2.3 Tiedonhankintamenetelmät
3 KOKEILUSUUNNITELMAN
käytännön toiminta OSA 3
3.1 Teorian
käytäntöön soveltaminen
3.1.1 Network to get Work -tapahtumat
3.1.2 Opiskelijavaihtoon Laurean yhteistyöverkoston kautta
3.1.3 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut Laureassa
3.1.4 Laurea alueellisissa ja kansainvälissä verkostoissa
3.1.1 Network to get Work -tapahtumat
3.1.2 Opiskelijavaihtoon Laurean yhteistyöverkoston kautta
3.1.3 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut Laureassa
3.1.4 Laurea alueellisissa ja kansainvälissä verkostoissa
3.2 Mitä keskeisiä tuloksia syntyi
3.3 Mitä johtopäätöksiä syntyi
LÄHTEET
1 Johdanto
Arkikielessä verkottuminen tai verkostoituminen
ymmärretään ihmisten tai yritysten tai organisaatioiden välisenä
vuorovaikutuksena ja keinona menestyä siinä.
Sosiologi Manuel Castells esittää, että olemme siirtymässä
kohti verkostoyhteiskuntaa, siis yhteiskuntaa, johon vaikuttavat yhä useammat
asiat. Myös yritystoiminnassa (ulkoistaminen) ja hallinnossa
(viranomaisyhteistyö) verkottuminen on kasvava trendi.
Verkottumisen taustalla ovat muun muassa tietotekniikan ja
kansainvälisen ja pienemmän median kehitys. Uutta tietotekniikkaa ovat muun
muassa mobiiliverkot, uusi digitaalinen joukkoviestintä ja etenkin internet
siis sosiaalinen media. Uutta tässä tekniikassa on etenkin jaettavan tiedon
monipuolisuus ja globaalisuus.
Verkostoitumiseen vaikuttaa vahvasti globalisaatio, jossa
ihmiset, yritykset, kansalaisjärjestöt ja valtiot verkottuvat globaalilla
tasolla. Käytännössä maailma kutistuu koko ajan.
Yksi näkökulma verkostoitumiseen ja sen tarpeeseen on kasvava erikoistuminen ja ulkoistaminen,
jolloin yrityksen aiempi kokonaistoiminta hajautuu monen yrityksen osalle. Keskitytään
ydinosaamiseen ja yhdessä monen yrityksen/tahon kanssa rakennetaan toimiva
verkosto, jonka tuotoksen asiakas ostaa. Merkittäviä tuloksia on yhä vaikeampi
saada aikaiseksi yhden organisaation voimavaroilla, osaamisella ja tiedolla.
Tämä kehitys on johtanut siiheen, että Ammattikorkeakoulun
on tärkeää olla aktiivinen toimija erilaisissa verkostoissa. Ja auttaa omia opiskelijoitaan
ymmärtämään sekä hyödyntämään erilaisia verkostoja. Käytännönläheisyyttä
oppimiseen ja opetukseen tuo läheinen yhteistyö yritysten kanssa.
2 kehittämistyön kokeilusuunnitelma osa 3
2.1 Lähtötilanteen kuvaus
Tässä kokeilusuunnitelmassa tutkin Ammattioppilaitos
Laurean kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja läheistä yhteistyötä yritysten
kanssa.
Ammatillisten oppilaitosten on tärkeää verkostoitua
yritysten kanssa ja tehdä yhteistyötä myös kansainvälisessä ympäristössä.
Yritysten kansainvälistymisen myötä myös opiskelijat tarvitsevat
mahdollisuuksia omaan kansainvälistymiseensä jo opiskeluvaiheessa.
Monikulttuurisessa yrityksessä toimiminen on helpompaa mikäli jo
opiskeluvaiheessa on päässyt harjoittamaan
kielitaitoa ja myös toimimaan eri kansallisuuksia edustavien
kanssaopiskelijoiden kanssa.
Kokeilukysymykseni ovat:
- Miten opiskelijan näkökulmasta Laurean läheinen yhteistyö yritysten kanssa konkretisoituu?
- Siis mitä Learning by Developing –malli merkitsee käytännössä?
- Miten kansainvälisyys näkyy opiskelijan arjessa?
- Missä erilaisissa verkostoissa Laurea on mukana ja mitä ne merkitsevät yksittäiselle opiskelijalle?
2.2 Taustateoria ja viitekehys
Alueellistuminen ja alueellinen kehittäminen on sekä
globaali että suomalainen ilmiö. Se liittyy keskittymiseen ja kaupungistumiseen.
Sen taustalla ovat ikärakenteen, syrjäytymisen ja elinkeinorakenteen muutokset.
Globaaliksi sen tekee verkostomainen toimintatapa, joka hakee mm. työvoimaa ja
raaka-ainetta sieltä, missä sitä on ja missä toiminta on kannattavaa. (Helakorpi
Seppo, Knowhow - tietoa ja taitoa, tiimit ja verkostot, 2014)
Verkostoituminen on yleisnimitys kaikelle sellaiselle
toiminnalle, jossa työ, sen tekijät ja asiakkaat kohtaavat. Kohtaaminen voi
tapahtua kasvokkain tai virtuaalisesti tietoverkoissa. Verkostoitumisen
tavoitteena on helpottaa osapuolten löytämistä ja kohtaamista. (Helakorpi
Seppo, Knowhow - tietoa ja taitoa, tiimit ja verkostot,2014)
Alakohtainen verkostoituminen tarkoittaa saman alan
verkostoitumista. Alueellinen verkostoituminen tarkoittaa esim. tietyn seutukunnan
tai isommankin alueen yhteistyötä, jolloin mukana voi olla hyvinkin monenlaisia
tahoja, kuten elinkeinoelämä ja
oppilaitokset (ks. viereinen kuvio). (Helakorpi Seppo, Knowhow - tietoa
ja taitoa, tiimit ja verkostot, 2014)
KUVA 1
Alueellinen verkostoituminen (Helakorpi Seppo,
Knowhow - tietoa ja taitoa, tiimit ja verkostot)
Verkostoyhteistyölle on ominaista tiimimäinen toiminta.
kehittyneiden tietojärjestelmien avulla yhteisöllinen toimintatapa ja
kollektiivinen asiantuntijuus mahdollistuvat. (Helakorpi Seppo, Knowhow -
tietoa ja taitoa, tiimit ja verkostot, 2014)
Oppilaitoksen verkostoitumista voidaan kuvata kolmella
tasolla: oppilaitoksen sisäinen verkosto (tiimityö, prosessit), lähiverkosto
(joka liittyy yhteistyöhön oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä olevien
oppilaitosten, elinkeinoelämän ja muiden tahojen kanssa) ja etäverkosto (joka
on suurelta osin moderniin sähköiseen viestintään perustuvaa toimintaa, myös
kansainvälistä). (Helakorpi, Knowhow - tietoa ja taitoa, verkostokoulu, 2014)
Verkostokoulun toteuttaminen on valtaisa pedagoginen ja
myös hallin-nollinen haaste. Tulevaisuuden oppilaitos ei oikeastaan olekaan oppi-laitos, vaan hyvin
monenlaisia fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä ele-menttejä käsittävä verkostomainen
palveluorganisaatio. Nykyiset oppi-misen käsitykset edellyttävät myös koulun
prosessien kriittistä arviointia. Koulu ei voi olla muusta yhteiskunnasta
erillinen saareke, vaan osa yhteiskuntaa ja ympäröivää todellisuutta. (Helakorpi,
Knowhow - tietoa ja taitoa, verkostokoulu, 2014)
Opiskelijan näkökulmasta uusi koulu tarjoaa nykyistä
enemmän yksi-löllisyyttä ja kunkin omista tarpeista ja taipumuksista lähteviä
opiskelu-mahdollisuuksia. Kaikille samanlaisen ja samalla tavalla tarjotun
koulu-tuksen sijaan kukin opiskelija kokoaa opintokokonaisuuksiin sisällöt
nykyistä radikaalisti vapaammissa puitteissa. (Helakorpi, Knowhow - tietoa ja
taitoa, verkostokoulu, 2014)
2.3
Tiedonhankintamenetelmät
Löydän tietoa Ammattikorkeakoulu Laurean Leppävaaran
yksikön yritysyhteistyöstä ja
kansainvälisistä verkostoista heidän nettisivuiltaan. Vielä parempi tapa
tiedonhankintaan olisi tietenkin omatoiminen opiskelijoiden ja opettajien
haastattelu. Valitettavasti aikataulusyistä johtuen se ei ole tällä kertaa
mahdollista.
Uskon, että nettisivuille on viety totuudenmukaisia
haastatteluita opiskelijoiden uratarinoiden muodossa. Samoin siellä on esitelty
laajalti missä kansainvälisissä verkoistoissa Laurea on mukana. Ja miten nämä
verkostot toimivat.
Uratarinoista löydän opiskelijoiden kokemuksia siitä miten he ovat kokeneet yritysyhteistyön ja yhteiset kehityshankkeet yritysten kanssa. Eli miten Laurean Learning by Developing -malli toimii käytännössä.
Kuva 2 Laurean uratarinat (Ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaaran nettisivusto)
3 KOKEILUSUUNNITELMAN MUKAINEN KÄYTÄNNÄN TOIMINTA OSA 3
3.1 Teorian käytäntöön soveltaminen
Laurean kehittämispohjainen oppimismalli tarjoaa oppilaitoksen
opiskelijoille erilaisen tavan oppia aidoissa projekteissa yhdessä työelämän
edustajien kanssa.
3.1.1 Network to Get Work - tapahtumat
Ammattikorkeakoulu Laurea on hyvin vahvasti verkostoitunut
yritysmaailman kanssa. Esimerkiksi Leppävaarassa 7.10. ja Tikkurilassa 9.10. Opiskelijat
ja työnantajat kohtasivat Network to Get Work –tapahtumissa.
Tapahtumapäivinä ohjelmassa oli runsaasti työnhakua ja
työllistymistä käsitteleviä luentoja sekä workshoppeja. Luennoilla kuultiin
muun muassa eri alojen asiantuntijoiden uratarinoita, vinkkejä erottautumiseen
työmarkkinoilla ja tietoa yrittäjyydestä. Työpajoissa oli mahdollista saada
apua ansioluettelon laatimiseen sekä sähköisten palvelujen, kuten LinkedInin ja
e-portfolion, hyödyntämiseen työnhaussa.
Molempiin tapahtumiin osallistui myös runsaasti
näytteilleasettajia. Esillä olivat monet nuoria osaajia etsivät yritykset,
rekrytointipalveluja tarjoavat yritykset sekä ammattiliitot.
KUVA 3
Network to Get Work Leppävaaran tapahtuma
(Ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaaran nettisivusto, 2014)
3.1.2 Opiskelijavaihtoon Laurean yhteistyöverkoston kautta
Kansainvälinen kokemus opettaa selviämään vaativista
tehtävistä, kehittää kielitaitoa, kulttuurien tuntemusta, yhteistyötaitoa ja
kehittää ammatillisesti.
Laurealla on opiskelijavaihtoa varten lähes 250
yhteistyörganisaation verkosto maailmalla, ja vuosittain Laureasta lähtee
ulkomaille opiskelijavaihtoon noin 350 opiskelijaa. Vastaavasti Laureaan tulee
vuosittain opiskelijavaihtoon noin 270 ulkomaista opiskelijaa.
Opiskelijavaihdon ajankohta ja kesto on
koulutusohjelmakohtainen. Vaihtoa kannattaa alkaa suunnitella heti opintojen
alussa. Opiskelijavaihtoon voi lähteä pääsääntöisesti ensimmäisen
opiskeluvuoden jälkeen.
Laurealla on valmiita yhteistyösopimuksia Erasmus- ja
Nordplus-ohjelmien kautta sekä kahdenkeskisiä sopimuksia esimerkiksi
Amerikkaan, Aasiaan ja Australiaan.
Opiskelijavaihtopaikan voi hankkia myös itse, jolloin puhutaan
free-mover -vaihdosta. Opiskelijavaihdon kesto on ensisijaisesti 3-12
kuukautta. Opiskelijavaihtoon on mahdollista saada apurahaa, jonka suuruus
riippuu vaihto-ohjelmasta.
3.1.3 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut Laureassa
Laureassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI)
on osa korkeakouluopetusta. TKI-työ tehdään yhteistyössä opiskelijoiden,
Laurean ja yritysmaailman asiantuntijoiden kesken. Käytännössä TKI-työ
toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, jolloin oppimisen ja
kehittämisen kohteena ovat todelliset työelämän kehittämis- ja
ongelmatilanteet. Näin opiskelijoista kasvaa työelämän hyvin tuntevia
tulevaisuuden osaajia.
Laurean innovaatiopalvelut tarjoavat apua uuden tiedon ja
osaamisen kaupallisessa hyödyntämisessä. Tunnistetut innovaatioaihiot jalostetaan
kaupallistettaviksi tuotteiksi ja palveluiksi, joille hahmotellaan parhaiten
soveltuva kaupallistamispolku ja liiketoimintamalli.
Tukea toimintaansa aloitteleville yrityksille tarjoaa
Spinno Enterprise Center. Yrityshautomo palvelee teknologia- ja
osaamispohjaisia sekä hyvinvointialan nopeaan kasvuun tähtääviä yrityksiä.
3.1.4 Laurea alueellisissa ja kansainvälisissä verkostoissa
Laurea on mukana Helsingin laajan metropolialueen
korkeakouluyhteistyössä. Se tukee strategisten huippukeskittymien (SHOK)
toimintaa. Ja tärkeä tulevaisuuden tehtävä on olla mukana eurooppalaisen
tutkimusalueen kehittämisessä.
Laurealla on kolme alueneuvottelukuntaa, jotka muodostavat
tärkeän väylän Laurean ja alueiden edustajien välillä. Alueneuvottelukunnat
toimivat asiantuntijafoorumeina, jotka tekevät aloitteita alueellisten
strategioiden ja ohjelmien kehittämiseksi ja toimeenpanemiseksi sekä antavat
pyydettäessä lausuntoja alueen tai sen työelämän kehittämiseksi.
International Advisory Board koostuu kuudesta
kansainvälisesta asiantuntijasta. IAB toimii strategisena
asiantuntijafoorumina, joka tukee uuden osaamisen syntymistä kansainvälissä
yhteistyössä.
Kiinteämpiä verkostoja, joihin Laurea kuuluu ovat:
- FUAS on Suomen suurin ammattikorkeakoululiittouma, johon kuuluvat Hämeen, Lahden ja Laurea-ammattikorkeakoulu
- ENOLL The European Network of Living Labs (ENoLL) on eurooppalainen living lab –metodilla toimivien tutkimuslaitosten verkosto.
- UASNET The European Network for Universities of Applied Sciences (UASNET) on temaattinen ammattikorkeakoulujen verkosto, jonka toimintaa Laurea kehittää aktiivisesti joko suoraan tai Uasnetin suomalaisen jäsenen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen kautta.
3.2 Mitä keskeisiä tuloksia syntyi?
Kirjoituspöytätutkimuksessani Ammattioppilaitos Laurean
kansainväliset yhteistyöverkostot ja läheinen yhteistyö yritysten kanssa
vakuutti minut heidän toimintamallien olevan opiskelijoiden näkokulmasta
hyödyllisiä ja hyvin käytännössäkin toimivia.
Laureassa Learning by Dveleoping –mallin myötä tehdään
kursseilla erilaisia projektitöitä yrityksiin. Tämä antaa mahdollisuuden
opiskelijoille verkostoitua yritysten ja toistensa kanssa, koska projetktit
tehdään ryhmätöinä. Opiskeleminen on käytännönläheistä, eikä yksinomaan
teoriapainotteista.
Mahdollisuus kansainvälisyyteen on monen ulottuvilla. Ja
vaikka itse et lähtisikään ulkomaille vaihtoon, niin kansainvälisten
opiskelijoiden saapuessa Suomeen myös kotimaassa toimivat opiskelijat oppivat
vieraista kulttuureista ja oppivat toimimaan erimaalaisten opiskelijoiden kanssa
vahvistaen samalla omaa kielitaitoaan.
3.3 Mitä johtopäätöksiä syntyi?
Opettajien omat suhteet ja verkostot yritysmaailmaan ovat
tärkeitä. He ovat siltana toimiessaan opiskelijoiden ja yritysten välillä
kontaktien luojina. Opiskelijat etsivät itse myös aktiivisesti omien
kontaktiensa kautta eri kursseihin liittyviä projekteja yritysmaailmasta. Näiden
lisäksi Laurealla on useampivuotisia yhteistyöhankkeita sopimusyritysten ja
valtionhallinnon organisaatioiden kautta.
Opiskelijoilla on mahdollisuus kansainväliseen vaihtoon. Oma
aktiivisuus ja hakeminen ulkomaille on vaihtoon pääsyn edellytys. Mahdollisuuksia
on, mutta jokainen opiskelija päättää itse, käyttääkö näitä mahdollisuuksia hyödykseen.
Ryhmätyötaidot ovat äärimmäisen tärkeitä nykypäivän
yrityksissä. Opiskelijoille syntyy arvokkaita ryhmätyötaitoja opiskelemiensa
kurssien kautta käytännössä ryhmätöitä tehden. Samalla myös omat
esiintymistaidot vahvistuvat ryhmätöiden purkuesitysten kautta.
Tämän tutkimuksen myötä voin lämpimästi suositella
opinahjoksia Ammattikorkeakoulu Laureaa. Siellä on mahdollisuus hankkia
nykypäivän työelämässä tarvittavia taitoja ja käytännön projektien kautta jopa
oma ensimmäinen työpaikkakontakti saattaa hyvässä lykyssä löytyä opintojen
lomassa.
LÄHTEET
Ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaaran nettisivut, 2014, 9.11.2014
Helakorpi Seppo, Knowhow - tietoa ja taitoa, tiimit ja
verkostot.2014, 9.11.2014
Helakorpi Seppo, Knowhow - tietoa ja taitoa, verkostokoulu, 2014, 9.11.2014
https://sites.google.com/site/skillsknowhow/tiimit-ja-verkostot/verkostokoulu
Hyvä ja ajankohtainen aihe. Kokonaisuutena työ on hyvä. Edelleen lähdeluettelo on virheellisesti laadittu, samoin viittaukset tekstissä. Lue siis esim. pikaopas ja korjaa lähdemerkinnät.
VastaaPoista