Kehittämistyö 1: Teoriasta käytäntöön - dialogisuutta tutkimassa



Tekijä       Riina Hankaa                       Vuosi   2013-2014



Työn nimi    Teoriasta käytäntöön – dialogisuutta tutkimassa

 



TIIVISTELMÄ


Teoriasta käytäntöön – dialogisuutta tutkimassa on ammatilliseksi opettajaksi kasvamisen polun ensimmäisen kehittämistyöni aihe.



Kehittämistyöni ensimmäisen osan tavoitteena on tutkia mitä dialogisuus tarkoittaa. Miten sitä on mahdollista soveltaa oppimistilanteissa. Ja miten dialogisuuden soveltaminen lisää opiskelijoiden oppimismotivaatiota.



Tässä työssä on sovellettu kansainvälisessä DIALE -projektissa (Dialoginen oppiminen) syntynyttä teoriaa ja käytännön osaamista. Helena Aarnio on tällä saralla uraa uurtava opettaja opettajakoulutuslaitoksessa Hämeenlinnassa.



Käyttämäni teoria-aineistot olen löytänyt Kansainvälisen Diale –projektin tuotoksena syntyneiltä nettisivuilta. Lisäksi Helena Aarnion blogi, Dialogia etsimässä ja oppimassa on ollut toinen lähteeni.



Dialogisuuden soveltaminen liiketaloustieteen opettamisessa oli toimiva konsepti. Ryhmätöissä se toimi työkaluna erinomaisesti. Opetettava teema vaikuttaa dialogin syntymisen helppouteen ja sujuvuuteen. Mitä enemmän  opiskelijoilla on tietoa ja mielipiteitä kyseisestä teemasta, sen helpommin dialoginen vuorovaikutus syntyy. Puhtaan teoreettisen tiedon varassa toki voi myös toimia, mutta lopputulos on kankeampi.   







Avainsanat   Dialogisuus, interaktiivisuus, vuorovaikutus, innovatiivisuus, luovuus




Sivut             12 s.


SISÄLLYSLUETTELO

1   Johdanto



2   KEHITTÄMISTYÖN KOKEILUSUUNNITELMA Osa 1


2.1   Lähtötilanteen kuvaus sekä tavoitteen/kokeilukysymyksen asettaminen 2.2.  Taustateoria – viitekehys dialogisiesta oppimisteoriasta
2.2.1    Dialoginen asenne - suhtaudun ihmisystävällisesti ja vastavuoroisesti

2.2.2.   Dialoginen asenne toiminnallisina kulmakivinä

2.3.  Menetelmät 


3 KOKEILUSUUNNITELMAN MUKAINEN KÄYTÄNNÖN TOIMINTA

3.1. Käytännön toiminnan kuvaus  
3.2 Kokeilun myötä syntyi seuraavanlaista tietoa 
3.3 Kokeilun johtopäätökset 

LÄHTEET 


 1          Johdanto

Kunnollisessa oppimisyhteisössä näkyy yhdessä tekemisen ja oppimisen into ja ilo. Opettaja ei toimi yksin opettajana vaan opiskelijat aktiivisesti myös itse osallistuvat opetukseen ja tiedon tuottamiseen.




Miten tähän ideaaliseen tilanteeseen päästään? Työkaluna tällaisessa oppismisyhteisössä ovat dialogiset eli hyvät vuorovaikutustaidot. Taitava dialogiosaaja pystyy rakentamaan turvallista, kehitteillä olemisen sallivaa, kaikkia kunnioittavaa ja arvostavaa oppimisyhteisöä. 




Yksinkertaista tämä ei ole. Onnistuakseen tällaisessa opettajan pitää pystyä luopumaan omasta kaikkitietävästä asenteestaan ja antaa luomisen sekä oppimisen ilo opiskelijoille. Opettajan valmentava rooli on tärkeä dialogisessa vuorovaikutteisessa oppimisessa. Hän toimii oppaana, jotta dialogin tuotos on oikean suuntaista. 


Dialoginen oppimisympäristö tuo vapautta, mutta se vaatii myös opiskelijoilta vastuun ottamista omasta ja ryhmän oppimisesta. Jokainen saa rauhassa - ilman kaiken ilon syövää keskinäistä kilpailua - oppia ja kehittyä. Mitä useampia dialogiosaajia opiskeluyhteisössä on, sitä parempaa yhdessä ajattelemista ja jokaisen osaamista on tuloksena! Sitä laadukkaampaa oppimista syntyy.

2         KEHITTÄMISTYÖN KOKEILUSUUNNITELMA


Mielenkiinnon kohteeni kehittämistyössäni on dialogiosaamisen hyödyntäminen opetustilanteissa.

2.1         Lähtötilanteen kuvaus sekä tavoitteen/kokeilukysymyksen asettaminen


Haluan tutkia ja kokeilla miten oppimista voi edesauttaa dialogisilla menetelmillä. Nykykäsityksen mukaan opettajan toimiminen ”puhuvana päänä” ei koeta olevan paras mahdollinen tapa auttaa opiskelijoita oppimaan käsiteltävää asiaa.



Minulla on vahva käsitys siitä, että yhdessä oppiminen ja käsiteltävän teeman työstäminen ryhmässä, saa aikaan uusia innovaatioita ja rikkaampaa sisältöä, tieto jalostuu. Käsitykseni perustuu opiskeluaikojen ja työelämässä hankkimaani kokemukseen uuden oppimisesta sekä kehittämistyöstä yleensä. 1+1=4 eli syntyy synergiaa, kun useampi henkilö pohtii yhdessä samaa asiaa.



Kokeilukysymykseni on: Miten dialogisuus auttaa oppimista ja jalostaa yksilön tietämystä käsiteltävästä teemasta?


2.2         Taustateoria – viitekehys dialogisiesta oppimisteoriasta



Diale –malli käy perinpohjaisesti läpi dialogista oppimisteoriaa. Se pitää sisällään myös monta erilaista käytännön menetelmää, jonka avulla dialogisuutta voi harjoitella ja oppia soveltamaan käytännön tilanteissa.


2.2.1        Dialoginen asenne - suhtaudun ihmisystävällisesti ja vastavuoroisesti



Dialogiin valmistautunut mieli näkyy ja kuuluu dialogisena asenteena vuorovaikutuksessa. Suhtautuminen on ihmisystävällistä ja vastavuoroista. Dialogista asennetta voi tiedostavasti opetella. Se tarkoittaa silloin oman toiminnan havainnointia, tutkailua, arviointia ja säätelyä. Dialogista asennetta osoittavat toimintatavat ovat:



  • symmetrinen osallistuminen
  • aktiivinen osallistuminen ja siihen kannustaminen
  • minäkeskeisyydestä luopuminen
  • itsen ja toisen kunnioittaminen ja arvostaminen
  • vastavuoroinen toiminta, luottamus
  • dialogiin sitoutuminen
  • avoin, vilpitön ilmaiseminen.


(Kansainvälinen Diale -projekti, 2014)

2.2.2        Dialoginen asenne toiminnallisina kulmakivinä



Miten pystyt lisäämään dialogisuutta omaan toimintaasi? Se tapahtuu yksikertaisesti tiedostomalla ja arvioimalla omassa toiminassasi seuraavia asioita:




  • symmetrisyys → puhun ja kuuntelen yhtä paljon
  • aktiivinen osallistuminen → tulen mukaan keskusteluun vetäytymisen vastakohtana
  • minäkeskeisyydestä luopuminen → olen vain yksi keskusteluun osallistujista
  • sitoutuminen → pysyn keskustelussa mukana myös vaikeissa tilanteissa
  • vastavuoroinen toiminta, luottamus → reagoin sensitiivisesti (herkin tuntosarvin); teen käytännössä pieniä toisen suuntaan osoitettuja, toista arvostavia ja huomioon ottavia tekoja; otan jokaisen huomioon ja mukaan enkä jätä ketään yksin tai pulaan
  • avoin vilpitön ilmaiseminen → kerron ajatteluani tilanteen vaatimusten mukaan – ilman ketunhäntää kainalossa
  • itsen ja toisen kunnioittaminen ja arvostaminen → ilmeissäni, eleissäni ja puheessani näkyy ja kuuluu itseäni ja toisia kunnioittava suhtautuminen – siis meillä on ihmisinä samanlaisen ihmisarvo.

Dialogista asennetta koskevien menetelmien avulla osallistujat samalla sekä tutustuvat toisiinsa että valmentautuvat dialogiseen keskusteluun ja tiedonluomiseen. Osata ajatella ja luoda tietoa yhdessä, ihmisystävällisesti ja vastavuoroisesti erilaisissa yhteisöissä, on aiempaa varmemmin mahdollista. (Kansainvälinen Diale -projekti, 2014)









KUVA 1         Diale –mallin kuva (Kansainvälinen Diale -projekti 2014)


2.3         Menetelmät



Kansainvälisessä DIALE -projekti (Dialoginen oppiminen, 2014) on keskityttyy uniikin toiminnallisen ja pedagogisen innovaation siirtämiseen. Kohderyhmänä ovat ammatilliset opettajat, kouluttajat, ohjaajat ja opettajankouluttajat koulutusalasta riippumatta. Lisäksi kohderyhmänä ovat läheisesti ammatilliseen koulutukseen liittyvät työpaikkaohjaajat sekä yritys- ja täydennyskouluttajat. Tavoitteena on ollut  kehittää kohderyhmien dialogiosaamista konkreettisin menetelmin. Dialogiosaamista voi hyödyntää opetus- ja ohjaustyössä laajasti niin lähi- kuin verkko-opetuksessa, työssäoppimisen ohjaamisessa ja yhteistyössä alasta riippumatta. (Kansainvälinen Diale -projekti, 2014)



DIALE –projektissa on syntynyt käytännön työvalineita auttamaan dialogisuuden hyödyntämistä käytännön tilanteissa. Valmentamisen kautta on mahdollista oppia soveltamaan näitä menetelmiä erilaisissa tilanteissa; oppimisessa sekä työelämässä. Näitä ovat mm. menetelmäkortit, äänestyliput. (Diale – Dialogiset menetelmät, 2014)



Minulla omassa kokeilussani on tarkastelun kohteena dialoginen toimintaote, jotta ryhmätöissä luotava tuotos syntyy yhteistyössä ryhmän kesken. Tässä kokeilussa ei siis ollut kyse varsinaisesta kokonaisesta dialogisesta oppimisprosessista. Vastasin opetusharjoittelussani vain osasta isompaa kurssikokonaisuutta.


Dialogisen toimintaotteen tarkastaminen syntyy kuuntelemalla ryhmien toimintaa käytännössä. Miten ryhmätyön tekeminen etenee? Osallistuvatko kaikki yhdessä tiedon tuottamiseen? Tämän tarkoituksena on varmistaa ryhmätyön purun onnistumisen. Jokainen ryhmässä mukana oleva pääsee esittämään yhteisen tuotoksen muille opiskelijoille. Samalla hän oppii itse ja opettaa omaa osaamistaan muille. Jokainen kurssilla mukana oleva joutuu näin osallistumaan ja käytännössä toteuttamaan Learning by Developing -mallia eli kehittämällä oppimista.

3          Kokeilusuunnitelman mukainen käytännön toiminta


3.1         Käytännön toiminnan kuvaus


Suoritin opetusharjoitteluni Laurean Leppävaaran toimipisteessä liiketaloustieteen toisen vuosikurssin opiskelijoille Johtamisosaaminen –kurssilla.



Dialogista toimintaotetta sovellettiin Workshopeissa. Kurssi oli jaettu kolmeen Workshop ryhmään. Ryhmien opiskelijamäärät vaihtelivat 15 hengestä 22 henkeen. Workshop –teemani oli kaikille ryhmille sama: Kehityskeskustelut strategisen johtamisen työkaluina.


Neuvoni ryhmätyön tekijöille voi tiivistää seuraavasti: Tietoisen havainnoinnin, tutkailun ja harjoittelun kohteeksi voi valita esim. seuraavat kolme toimintatapaa:

  • suhtaudun toiseen ihmisystävällisesti ja kunnioittavasti
  •  pysähdyn, olen läsnä ja kuuntelen toisen kertoman sellaisenaan
  •  avaudun ottamaan vastaan omiini nähden erilaisia näkökulmia ja tutkailemaan niitä.

(Aarnio Helena, Dialogia etsimässä ja oppimassa, 2014)
 


Kävin läpi luennoimalla ensin teoriaosuuden yrityksen strategiasta ja sen toimeenpanon työvalineistä. Tämän lopuksi ennen ryhmätöihin ja LbD osuuteen siirtymistä annoin neuvot dialogisen toimintaotteen käyttämiseen ryhmätöissä.



Ryhmätyöteemoja oli neljä, jokaiselle ryhmälle oma:

  1. Aihe 1: Mitä hyötyä kehityskeskustelusta on henkilöstön ja esimiehen näkökulmasta?
  2. Aihe 2: Miten esimies ja alainen valmistautuvat kehityskeskusteluun?
  3. Aihe 3: Mitä ongelmatilanteita kehityskeskustelussa voi olla?
  4. Aihe 4: Rakenna hyvä kehityskeskustelun kysymysrunko



Ryhmiin jako tehtiin perinteisesti viiteen laskemalla. Ryhmätöiden purku tehtiin niin, että jokaisen ryhmän fläpille kirjoittamat muistiinpanot levitettiin luokan eri puolille. Ja ryhmät ryhmittyivät uudelleen, niin että jokaisesta ryhmästä yksi jäsen sijoittui uuteen ryhmään. Ryhmän jäsenistä ryhmätyön tuotoksen esitti sitä tekemässä ollut opiskelija. Näin jokainen opiskelija pääsi osallistumaan ja opettamaan toisille ryhmätyön tuloksena syntyneet asiat.







KUVA 2         Opiskelijat ryhmätyötä tekemässä



3.2         Kokeilun myötä syntyi seuraavanlaista tietoa




Dialogisen toimintaotteen käytännön toteutumisen varmistaminen jäi ryhmien harteille. Se toteutui eri tavoin eri ryhmissä. Dialogisuuden onnistumisen aste riippui oppilaiden kypsyydestä analysoida ja muuttaa omaa perinteistä toimintatapaansa. Kiertelin kuuntelemassa ryhmien keskustelua myös. En antanut käyttöön puheenvuorolippuja, minusta se olisi tuntunut liian teennäiseltä tavalta toimia.



Materiaalin aiheen työstämisessä heillä oli Hyppäsen Esimiesosaaminen Liiketoiminnan menestystekijänä. Monilla oppilailla oli omia kokemuksia joko kehityskeskusteluun osallistumisesta työntekijän roolissa, joillakin myös esimiehen roolissa.



Haasteelliseksi osoittautui Workshoppiin paikalle tulevien opiskelijoiden määrän ennakoiminen. Opiskelijoita ei ollut 25 henkeä jokaisessa ryhmässä, vaikka kurssilla on mukana 75 opiskelijaa. Ryhmätyön purkamisvaiheessa tällä valitsemallani tekniikalla optimaalisessa tilanteessa on tasajakoinen määrä opiskelijoita ryhmätyöteemoihin nähden.



Purkutilanteen jouduin improvisoimaan kahdessa Workshopissa erilaisella tavalla. Ja se aiheutti sen, että yksi ryhmäläisistä sai olla joka kerta äänessä muiden kulkiessa fläpiltä toiselle. Tällä tavalla hän oppi todella sujuvasti esittämään oman ryhmänsä tuotoksen, mutta ei itse päässyt kuuntelemaan muiden ryhmien tuotoksia eli hänen oppimisensa kaikkien teemojen osalta ontui. Vasta kolmannessa Workshopissa toteutui purkutilanne lähes optimaalisena. Paikkasin itse yhden kesken tunnin poislähteneen paikan siinä ryhmässä.

  3.3         Kokeilun johtopäätökset



Learning by Developing- oppimismallilla tarkoittaa kehittämispohjaista oppimista. Tämä on Laurean tapa toimia. Dialogisuuden soveltaminen työkaluna Kehityskeskustelut strategisen johtamisen työkaluina - teeman oppimiseen ja opettamiseen oli kokeiluna onnistunut.



Minun mielestäni kehityskeskustelu teeman opettaminen dialogisella  menetelmällä toimi erinomaisesti. Se onnistui siksi erinomaisesti, että oppilailla oli kehityskeskusteluista kokemusta. He eivät olleet ryhmätöitä tehdessään pelkän teoreettisen materiaalin varassa, mitä oppikirjasta löytyi. Heillä oli omia mielipiteitä, esimerkkejä ja osalla jopa tietynlaisia asenteita jo syntynyt tästä teemasta. Dialoginen keskustelu syntyi helposti ryhmissä.



Seuraavia johtopäätöksiä dialogisen toimintaotteen soveltamisesta kyseessä olevan teeman opettamisessa voidaan tehdä:

  • opiskelijoiden kokemus opetettevasta/opittavasta teemasta vaikutti keskustelun viriämiseen
  • nopeimmin dialogiin pääsivät ne ryhmät, joissa opiskelijoilla oli kokemusta omasta takaa eli kokemuksen merkitys oli positiivinen
  • eri ryhmien toiminnan dialoginen aste riippui opiskelijoiden kyvystä analysoida omaa käyttäytymistään ja kyky muuttaa tietoisesti omaa perustyyliään dialogisemmaksi
  • löytyi myös ryhmiä, jossa yksi vahva persoona johdatteli muita vahvasti. Näissä dialogisuus onnistui huonosti.




LÄHTEET

Aarnio Helena, Dialogia etsimässä ja oppimassa, 2014, 3.11.2014




Diale - Dialogiset  menetelmät, 2014, 2.11.2014




Kansainvälinen DIALE –projekti, 2014, 2.11.2014


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti