Tekijä Riina
Hankaa Vuosi 2013-2014
Työn nimi Teoriasta käytäntöön – dialogisuutta tutkimassa
TIIVISTELMÄ
Teoriasta käytäntöön – dialogisuutta tutkimassa on
ammatilliseksi opettajaksi kasvamisen polun ensimmäisen kehittämistyöni aihe.
Kehittämistyöni ensimmäisen osan tavoitteena on tutkia
mitä dialogisuus tarkoittaa. Miten sitä on mahdollista soveltaa
oppimistilanteissa. Ja miten dialogisuuden soveltaminen lisää opiskelijoiden oppimismotivaatiota.
Tässä työssä on sovellettu kansainvälisessä DIALE
-projektissa (Dialoginen oppiminen) syntynyttä teoriaa ja käytännön osaamista. Helena
Aarnio on tällä saralla uraa uurtava opettaja opettajakoulutuslaitoksessa
Hämeenlinnassa.
Käyttämäni teoria-aineistot olen löytänyt Kansainvälisen
Diale –projektin tuotoksena syntyneiltä nettisivuilta. Lisäksi Helena Aarnion
blogi, Dialogia etsimässä ja oppimassa on ollut toinen lähteeni.
Dialogisuuden soveltaminen liiketaloustieteen
opettamisessa oli toimiva konsepti. Ryhmätöissä se toimi työkaluna erinomaisesti.
Opetettava teema vaikuttaa dialogin syntymisen helppouteen ja sujuvuuteen. Mitä
enemmän opiskelijoilla on tietoa ja
mielipiteitä kyseisestä teemasta, sen helpommin dialoginen vuorovaikutus syntyy.
Puhtaan teoreettisen tiedon varassa toki voi myös toimia, mutta lopputulos on
kankeampi.
Avainsanat Dialogisuus,
interaktiivisuus, vuorovaikutus, innovatiivisuus, luovuus
Sivut 12 s.
SISÄLLYSLUETTELO
1 Johdanto
2 KEHITTÄMISTYÖN KOKEILUSUUNNITELMA Osa 1
2.1 Lähtötilanteen kuvaus
sekä tavoitteen/kokeilukysymyksen asettaminen 2.2. Taustateoria – viitekehys dialogisiesta
oppimisteoriasta
2.2.1 Dialoginen asenne - suhtaudun ihmisystävällisesti ja vastavuoroisesti
2.2.2. Dialoginen asenne toiminnallisina
kulmakivinä
2.3. Menetelmät
2.2.1 Dialoginen asenne - suhtaudun ihmisystävällisesti ja vastavuoroisesti
2.2.2. Dialoginen asenne toiminnallisina kulmakivinä
2.3. Menetelmät
3 KOKEILUSUUNNITELMAN MUKAINEN KÄYTÄNNÖN TOIMINTA
3.1.
Käytännön toiminnan kuvaus 3.2 Kokeilun myötä syntyi seuraavanlaista tietoa
3.3 Kokeilun johtopäätökset
LÄHTEET
1 Johdanto
Kunnollisessa oppimisyhteisössä näkyy yhdessä tekemisen ja
oppimisen into ja ilo. Opettaja ei toimi yksin opettajana vaan opiskelijat
aktiivisesti myös itse osallistuvat opetukseen ja tiedon tuottamiseen.
Miten tähän ideaaliseen tilanteeseen päästään? Työkaluna tällaisessa
oppismisyhteisössä ovat dialogiset eli hyvät vuorovaikutustaidot. Taitava
dialogiosaaja pystyy rakentamaan turvallista, kehitteillä olemisen sallivaa,
kaikkia kunnioittavaa ja arvostavaa oppimisyhteisöä.
Yksinkertaista tämä ei ole. Onnistuakseen tällaisessa
opettajan pitää pystyä luopumaan omasta kaikkitietävästä asenteestaan ja antaa
luomisen sekä oppimisen ilo opiskelijoille. Opettajan valmentava rooli on
tärkeä dialogisessa vuorovaikutteisessa oppimisessa. Hän toimii oppaana, jotta
dialogin tuotos on oikean suuntaista.
Dialoginen oppimisympäristö tuo vapautta, mutta se vaatii myös
opiskelijoilta vastuun ottamista omasta ja ryhmän oppimisesta. Jokainen saa rauhassa
- ilman kaiken ilon syövää keskinäistä kilpailua - oppia ja kehittyä. Mitä
useampia dialogiosaajia opiskeluyhteisössä on, sitä parempaa yhdessä
ajattelemista ja jokaisen osaamista on tuloksena! Sitä laadukkaampaa oppimista
syntyy.
2 KEHITTÄMISTYÖN KOKEILUSUUNNITELMA
Mielenkiinnon kohteeni kehittämistyössäni on
dialogiosaamisen hyödyntäminen opetustilanteissa.
2.1 Lähtötilanteen kuvaus sekä tavoitteen/kokeilukysymyksen asettaminen
Haluan tutkia ja kokeilla miten oppimista voi edesauttaa
dialogisilla menetelmillä. Nykykäsityksen mukaan opettajan toimiminen ”puhuvana
päänä” ei koeta olevan paras mahdollinen tapa auttaa opiskelijoita oppimaan
käsiteltävää asiaa.
Minulla on vahva käsitys siitä, että yhdessä oppiminen ja
käsiteltävän teeman työstäminen ryhmässä, saa aikaan uusia innovaatioita ja
rikkaampaa sisältöä, tieto jalostuu. Käsitykseni perustuu opiskeluaikojen ja
työelämässä hankkimaani kokemukseen uuden oppimisesta sekä kehittämistyöstä
yleensä. 1+1=4 eli syntyy synergiaa, kun useampi henkilö pohtii yhdessä samaa
asiaa.
Kokeilukysymykseni on: Miten dialogisuus auttaa oppimista
ja jalostaa yksilön tietämystä käsiteltävästä teemasta?
2.2 Taustateoria – viitekehys dialogisiesta oppimisteoriasta
Diale –malli käy perinpohjaisesti läpi dialogista
oppimisteoriaa. Se pitää sisällään myös monta erilaista käytännön menetelmää,
jonka avulla dialogisuutta voi harjoitella ja oppia soveltamaan käytännön
tilanteissa.
2.2.1 Dialoginen asenne - suhtaudun ihmisystävällisesti ja vastavuoroisesti
Dialogiin valmistautunut mieli näkyy ja kuuluu dialogisena
asenteena vuorovaikutuksessa. Suhtautuminen on ihmisystävällistä ja
vastavuoroista. Dialogista asennetta voi tiedostavasti opetella. Se tarkoittaa
silloin oman toiminnan havainnointia, tutkailua, arviointia ja säätelyä.
Dialogista asennetta osoittavat toimintatavat ovat:
- symmetrinen osallistuminen
- aktiivinen osallistuminen ja siihen kannustaminen
- minäkeskeisyydestä luopuminen
- itsen ja toisen kunnioittaminen ja arvostaminen
- vastavuoroinen toiminta, luottamus
- dialogiin sitoutuminen
- avoin, vilpitön ilmaiseminen.
(Kansainvälinen Diale -projekti, 2014)
2.2.2 Dialoginen asenne toiminnallisina kulmakivinä
Miten pystyt lisäämään dialogisuutta omaan toimintaasi? Se
tapahtuu yksikertaisesti tiedostomalla ja arvioimalla omassa toiminassasi
seuraavia asioita:
- symmetrisyys → puhun ja kuuntelen yhtä paljon
- aktiivinen osallistuminen → tulen mukaan keskusteluun vetäytymisen vastakohtana
- minäkeskeisyydestä luopuminen → olen vain yksi keskusteluun osallistujista
- sitoutuminen → pysyn keskustelussa mukana myös vaikeissa tilanteissa
- vastavuoroinen toiminta, luottamus → reagoin sensitiivisesti (herkin tuntosarvin); teen käytännössä pieniä toisen suuntaan osoitettuja, toista arvostavia ja huomioon ottavia tekoja; otan jokaisen huomioon ja mukaan enkä jätä ketään yksin tai pulaan
- avoin vilpitön ilmaiseminen → kerron ajatteluani tilanteen vaatimusten mukaan – ilman ketunhäntää kainalossa
- itsen ja toisen kunnioittaminen ja arvostaminen → ilmeissäni, eleissäni ja puheessani näkyy ja kuuluu itseäni ja toisia kunnioittava suhtautuminen – siis meillä on ihmisinä samanlaisen ihmisarvo.
Dialogista asennetta koskevien menetelmien avulla
osallistujat samalla sekä tutustuvat toisiinsa että valmentautuvat dialogiseen
keskusteluun ja tiedonluomiseen. Osata ajatella ja luoda tietoa yhdessä,
ihmisystävällisesti ja vastavuoroisesti erilaisissa yhteisöissä, on aiempaa
varmemmin mahdollista. (Kansainvälinen Diale -projekti, 2014)
KUVA 1
Diale –mallin kuva
(Kansainvälinen Diale -projekti 2014)
2.3 Menetelmät
Kansainvälisessä DIALE -projekti (Dialoginen oppiminen, 2014) on
keskityttyy uniikin toiminnallisen ja pedagogisen innovaation siirtämiseen.
Kohderyhmänä ovat ammatilliset opettajat, kouluttajat, ohjaajat ja
opettajankouluttajat koulutusalasta riippumatta. Lisäksi kohderyhmänä ovat
läheisesti ammatilliseen koulutukseen liittyvät työpaikkaohjaajat sekä yritys-
ja täydennyskouluttajat. Tavoitteena on ollut kehittää kohderyhmien dialogiosaamista
konkreettisin menetelmin. Dialogiosaamista voi hyödyntää opetus- ja
ohjaustyössä laajasti niin lähi- kuin verkko-opetuksessa, työssäoppimisen
ohjaamisessa ja yhteistyössä alasta riippumatta. (Kansainvälinen Diale -projekti, 2014)
DIALE –projektissa on syntynyt käytännön työvalineita
auttamaan dialogisuuden hyödyntämistä käytännön tilanteissa. Valmentamisen
kautta on mahdollista oppia soveltamaan näitä menetelmiä erilaisissa
tilanteissa; oppimisessa sekä työelämässä. Näitä ovat mm. menetelmäkortit,
äänestyliput. (Diale – Dialogiset menetelmät, 2014)
Minulla omassa kokeilussani on tarkastelun kohteena dialoginen
toimintaote, jotta ryhmätöissä luotava tuotos syntyy yhteistyössä ryhmän
kesken. Tässä kokeilussa ei siis ollut kyse varsinaisesta kokonaisesta dialogisesta
oppimisprosessista. Vastasin opetusharjoittelussani vain osasta isompaa
kurssikokonaisuutta.
Dialogisen toimintaotteen
tarkastaminen syntyy kuuntelemalla ryhmien toimintaa käytännössä. Miten ryhmätyön
tekeminen etenee? Osallistuvatko kaikki yhdessä tiedon tuottamiseen? Tämän
tarkoituksena on varmistaa ryhmätyön purun onnistumisen. Jokainen ryhmässä
mukana oleva pääsee esittämään yhteisen tuotoksen muille opiskelijoille. Samalla
hän oppii itse ja opettaa omaa osaamistaan muille. Jokainen kurssilla mukana
oleva joutuu näin osallistumaan ja käytännössä toteuttamaan Learning by Developing -mallia
eli kehittämällä oppimista.
3 Kokeilusuunnitelman mukainen käytännön toiminta
3.1 Käytännön toiminnan kuvaus
Suoritin opetusharjoitteluni Laurean Leppävaaran
toimipisteessä liiketaloustieteen toisen vuosikurssin opiskelijoille Johtamisosaaminen
–kurssilla.
Dialogista toimintaotetta sovellettiin Workshopeissa.
Kurssi oli jaettu kolmeen Workshop ryhmään. Ryhmien opiskelijamäärät
vaihtelivat 15 hengestä 22 henkeen. Workshop –teemani oli kaikille ryhmille
sama: Kehityskeskustelut strategisen johtamisen työkaluina.
Neuvoni ryhmätyön tekijöille voi tiivistää seuraavasti: Tietoisen
havainnoinnin, tutkailun ja harjoittelun kohteeksi voi valita esim. seuraavat
kolme toimintatapaa:
- suhtaudun toiseen ihmisystävällisesti ja kunnioittavasti
- pysähdyn, olen läsnä ja kuuntelen toisen kertoman sellaisenaan
- avaudun ottamaan vastaan omiini nähden erilaisia
näkökulmia ja tutkailemaan niitä.
(Aarnio Helena, Dialogia etsimässä ja oppimassa, 2014)
Kävin läpi luennoimalla ensin teoriaosuuden yrityksen
strategiasta ja sen toimeenpanon työvalineistä. Tämän lopuksi ennen ryhmätöihin
ja LbD osuuteen siirtymistä annoin neuvot dialogisen toimintaotteen käyttämiseen
ryhmätöissä.
Ryhmätyöteemoja oli neljä, jokaiselle ryhmälle oma:
- Aihe 1: Mitä hyötyä kehityskeskustelusta on henkilöstön ja esimiehen näkökulmasta?
- Aihe 2: Miten esimies ja alainen valmistautuvat kehityskeskusteluun?
- Aihe 3: Mitä ongelmatilanteita kehityskeskustelussa voi olla?
- Aihe 4: Rakenna hyvä kehityskeskustelun kysymysrunko
Ryhmiin jako tehtiin perinteisesti viiteen laskemalla. Ryhmätöiden
purku tehtiin niin, että jokaisen ryhmän fläpille kirjoittamat muistiinpanot
levitettiin luokan eri puolille. Ja ryhmät ryhmittyivät uudelleen, niin että
jokaisesta ryhmästä yksi jäsen sijoittui uuteen ryhmään. Ryhmän jäsenistä
ryhmätyön tuotoksen esitti sitä tekemässä ollut opiskelija. Näin jokainen opiskelija
pääsi osallistumaan ja opettamaan toisille ryhmätyön tuloksena syntyneet asiat.
KUVA 2
Opiskelijat ryhmätyötä tekemässä
3.2 Kokeilun myötä syntyi seuraavanlaista tietoa
Dialogisen toimintaotteen käytännön toteutumisen
varmistaminen jäi ryhmien harteille. Se toteutui eri tavoin eri ryhmissä. Dialogisuuden
onnistumisen aste riippui oppilaiden kypsyydestä analysoida ja muuttaa omaa
perinteistä toimintatapaansa. Kiertelin kuuntelemassa ryhmien keskustelua myös.
En antanut käyttöön puheenvuorolippuja, minusta se olisi tuntunut liian
teennäiseltä tavalta toimia.
Materiaalin aiheen työstämisessä heillä oli Hyppäsen
Esimiesosaaminen Liiketoiminnan menestystekijänä. Monilla oppilailla oli omia
kokemuksia joko kehityskeskusteluun osallistumisesta työntekijän roolissa,
joillakin myös esimiehen roolissa.
Haasteelliseksi osoittautui Workshoppiin paikalle tulevien
opiskelijoiden määrän ennakoiminen. Opiskelijoita ei ollut 25 henkeä jokaisessa
ryhmässä, vaikka kurssilla on mukana 75 opiskelijaa. Ryhmätyön purkamisvaiheessa
tällä valitsemallani tekniikalla optimaalisessa tilanteessa on tasajakoinen
määrä opiskelijoita ryhmätyöteemoihin nähden.
Purkutilanteen jouduin improvisoimaan kahdessa Workshopissa
erilaisella tavalla. Ja se aiheutti sen, että yksi ryhmäläisistä sai olla joka
kerta äänessä muiden kulkiessa fläpiltä toiselle. Tällä tavalla hän oppi
todella sujuvasti esittämään oman ryhmänsä tuotoksen, mutta ei itse päässyt
kuuntelemaan muiden ryhmien tuotoksia eli hänen oppimisensa kaikkien teemojen
osalta ontui. Vasta kolmannessa Workshopissa toteutui purkutilanne lähes
optimaalisena. Paikkasin itse yhden kesken tunnin poislähteneen paikan siinä
ryhmässä.
3.3 Kokeilun johtopäätökset
Learning by Developing- oppimismallilla tarkoittaa kehittämispohjaista oppimista. Tämä on Laurean tapa toimia. Dialogisuuden soveltaminen työkaluna Kehityskeskustelut strategisen johtamisen työkaluina - teeman oppimiseen ja opettamiseen oli kokeiluna onnistunut.
Minun mielestäni kehityskeskustelu teeman opettaminen dialogisella
menetelmällä toimi erinomaisesti. Se
onnistui siksi erinomaisesti, että oppilailla oli kehityskeskusteluista kokemusta.
He eivät olleet ryhmätöitä tehdessään pelkän teoreettisen materiaalin varassa, mitä
oppikirjasta löytyi. Heillä oli omia mielipiteitä, esimerkkejä ja osalla jopa
tietynlaisia asenteita jo syntynyt tästä teemasta. Dialoginen keskustelu syntyi
helposti ryhmissä.
Seuraavia johtopäätöksiä dialogisen toimintaotteen
soveltamisesta kyseessä olevan teeman opettamisessa voidaan tehdä:
- opiskelijoiden kokemus opetettevasta/opittavasta teemasta vaikutti keskustelun viriämiseen
- nopeimmin dialogiin pääsivät ne ryhmät, joissa opiskelijoilla oli kokemusta omasta takaa eli kokemuksen merkitys oli positiivinen
- eri ryhmien toiminnan dialoginen aste riippui opiskelijoiden kyvystä analysoida omaa käyttäytymistään ja kyky muuttaa tietoisesti omaa perustyyliään dialogisemmaksi
- löytyi myös ryhmiä, jossa yksi vahva persoona johdatteli muita vahvasti. Näissä dialogisuus onnistui huonosti.
LÄHTEET
Aarnio Helena, Dialogia
etsimässä ja oppimassa, 2014, 3.11.2014
Diale - Dialogiset menetelmät, 2014, 2.11.2014
Kansainvälinen DIALE –projekti, 2014, 2.11.2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti