Kehittämistyö 2: Teoriasta käytäntöön - Tietotekniikan integrointi oppimiseen

Tekijä         Riina Hankaa                       Vuosi 2013-2014

Työn nimi    Teoriasta käytäntöön – tietotekniikan integrointi oppimiseen

 

TIIVISTELMÄ

Teoriasta käytäntöön – tietotekniikan integrointi oppimisympäristöön on ammatilliseksi opettajaksi kasvamisen polun toisen kehittämistyöni aihe.

Toisessa kehittämistyössäni tutkin ja pohdin sitä, miten tietotekninen ympäristö integroidaan osaksi oppimisympäristöä. Mikä rooli sillä on opiskelijan oppimisessa ja sen tukemisessa.

Tässä kehittämistyössäni olen tukeutunut Jouni Enqvistin esittämään teoriaan: Tietotekniikan integroituminen opetukseen ja oppimiseen: TPACK. Tässä esityksessään  hän käsittelee TPACK –käsitteen erilaisia näkökulmia ja miten niitä sovelletaan opiskelijoiden oppimisympäristöä rakennettaessa.

TPACK -käsitteen on luonut Dr Matthew J Koehler lähtiessään kehittämään Schulmanin PCK- käsitettä eteenpäin. Myös Blended learning eli sulautuva opetus käsittelee tätä yllä mainittua tematiikkaa.

Kehittämistyössäni päädyin siihen, että kokeilussamme verkko-oppimisympäristönä käytetty Optima-järjestelmä palveli erinomaisesti informaation ja oppimateriaalien jakamisen tehtävissä. Vuorovaikutusta emme tässä kokeilussa saaneet syntymään oppimisympäristössä.

Avainsanat   oppimisympäristö, oppimisalustat, opiskeluympäristö, verkko-oppiminen, tietokoenavusteinen oppiminen

Sivut          14 s.

SISÄLLYSLUETTELO

1   Johdanto

2   KEHITTÄMISTYÖN KOKEILUSUUNNITELMA OSA 2 

2.1   Lähtötilanteen kuvaus 

2.2.  Taustateoria ja viitekehys

2.3.  Tiedonhankintamenetelmät
 
3  KOKEILUSUUNNITELMAN MUKAINEN KÄYTÄNNÖN TOIMINTA 

3.1. Käytännön toiminnan kuvaus 
3.2 Kokeilun myötä syntyi seuraavanlaista tietoa
3.3 Kokeilun johtopäätökset

3.3.1. Tietotekniset taidot eri tasolla

3.3.2. Mikä toimi erinomaisesti
3.3.3. Missä oli kehittämisen varaa
3.3.4. Suosituksia

LÄHTEET

1          Johdanto

Verkko-oppimisen tutkimus on osoittanut, että vaikka verkon integroiminen osaksi oppimisympäristöä  tarjoaa oppimiselle, opettajalle ja opiskelijalle mahdollisuuksia, verkossa toimiminen asettaa oppijalle myös uusia haasteita.

Aluejohtajillemme verkko-oppiminen oli aivan uutta, heillä ei ollut valmiita toimintamalleja, joita verkossa olisi voinut soveltaa. Tietoteknisiltä taidoiltaan kurssilaisemme olivat myös kovin erilaisia.  Iso osa valmennusohjelmassa mukana olleiden kognitiivisesta ponnistelusta kului verkkoon sopivien toimintamallien kehittämiseen ja kokeiluun. Ja tämä asia osoittautui käytännössä akilleen kantapääksi.

Esimerkiksi aluejohtajamme eivät olleet tottuneet osallistumaan verkkokeskusteluihin ja yhteisölliseen tiedonrakenteluun. Siksi tämä osa-alue epäonnistui kokeilussamme. Oppijamme osasivat käyttää verkkoa vain pinnallisesti, emme saaneet heitä osallistumaan dialogiseen uuden tiedon rakenteluun sekä samoin syvempi lähiopetuspäivien teemojen syventäminen Optimassa ei onnistunut.

Verkko-oppimisessa oppijalla on tyypillisesti mahdollisuus päättää itse, mitä, kuinka ja milloin hän opiskelee. Meidän kurssimme ei ollut puhdasta verkko-oppimista vaan siihen kuului olennaisena osana myös paljon luokkaopetusta. Kuitenkin oppijan oli pystyttävä asettamaan tavoitteita oppimiselleen, hallitsemaan ajankäyttöään, keskittymään olennaiseen sekä oltava tietoinen verkkotyöskentelyn sekä lähipäivien vaatimuksista. Suurimmat ongelmat opiskelijoillamme oli löytää aika arjen kiireiden ja yrittäjyyden keskellä valmennuksessa vaadittujen ennakko- ja välitehtävien tekemiseen sekä kirjareferaattiin valmistautumiseen.

Verkko-oppimisen osuus jäi suorittamisen tasolle (lähinnä  tiedostojen  siirtämiseksi ja keskusteluun pinnallisesti tai ollenkaan osallistumalla). Verkko-oppimisessa ”kovat” teknologiankäyttötaidot, kuten oppimisalustojen käytön tekniset taidot, eivät taanneet onnistunutta oppimista. Nämä valmennettavamme kyllä hallitsivat.

Sen sijaan verkko-oppiminen voi tarjota mahdollisuuksia ja välineitä ymmärtävään oppimiseen, tiedonrakenteluun ja yhteisölliseen oppimiseen osallistumisen kautta, mikäli oppija tietoisesti pyrkii ymmärtävään oppimiseen. Ja häneltä löytyy taitoa osallistua yhteisölliseen oppimiseen. Tätä olisin toivonut lähipäivien aikana läpikäytyjen teemojen osalta tapahtuvan Optima verkkoympäristössä.

2         KEHITTÄMISTYÖN KOKEILUSUUNNITELMA OSA 2

2.1    Lähtötilanteen kuvaus

Tässä kokeilusuunnitelmassa tutkin Tietotekniikan integroitumista opetukseen ja oppimiseen.

Ammatillisen opettajan tutkintoa suorittaessani meillä on ollut käytössä verkko-oppimisympäristönä Moodle. Olen nähnyt monta erilaista kurssitoteutusta, jossa oppimisympäristön yhtenä osa-alueena on käytetty verkko-oppimisympäristöä. Minulla on positiivinen käsitys verkon hyödyntämisestä oppimisessa. Olen myös suorittanut aikanaan Helsingin yliopiston Aikuiskasvatustieteen Abrobaturin myös puhtaana verkko-oppimiskurssina. Sen tietoteknisen alustan nimeä en muista, mutta huomattavasti alkeellisempi se oli kuin nykyinen Moodle.

Kokeilukysymykseni on: Miten rakennetaan toimiva oppimisympäristö, jossa hyödynnetään verkko-oppimisympäristöä osana?  Konkreettinen hyödynnettävä tietotekninen työkalu on nimeltään Optima.

2.2         Taustateoria ja viitekehys

Lähtökohtana tietotekniikan integrointi opetukseen ja osaksi oppimisympäristöä. Jotta opettaja pystyy rakentamaan opetus-oppimis-tilanteeseen hyvän kokonaisuuden, se vaatii näiden kolmen avainosaamisenlähteen, eli sisällön, pedagogiikan ja teknologian, syvällisen yhteenpunomisen.

Ei ole olemassa tiettyä yhtä teknologista ratkaisua (oppimisympäristönäkökulma), joka soveltuisi joka opettajalle, jokaiseen tilanteeseen tai opetuksen näkökulmaan. Sisällön, pedagogiikan ja teknologian välillä vallitsevat kompleksiset suhteet tulisi ymmärtää yksityiskohtaisesti. Nämä kaikki kolme kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. (Enqvist: Tietotekniikan integroituminen opetukseen ja oppimiseen: TPACK, 2014)

TPACK käsitteet auki purettuina näyttävät seuraavilta:

•  PK (Pedagogical Knowledge): Sisältää tietoa (tietämystä, osaamista) opiskelijoista, oppimisesta (erityisesti konstruktivismista, sosiokonstruktivismista), opetusmenetelmistä, opetussuunnitelmasta, kasvatukselliset arvot ja päämäärät, …
•  CK (Content Knowledge): Tietoa (tietämystä, osaamista) opetettavan sisällön (aineen) tärkeistä isoista aiheista, käsitteistä, teorioista, proseduureista, faktoista, toimintaperiaatteista, malleista, laeista, säännöistä, tulkinnoista, linkittymisestä muihin sisältöihin.
•  PCK (Pedagogical Content Knowledge): Opettajan tietoa (tietämystä, osaamista) siitä, mitä kaikkea erityistä on otettava huomioon kun opetetaan (ja yritetään oppia) juuri jotain tietynlaista sisältöä, alaa, ainetta ja aihepiiriä (esim. matematiikkaa).
•  TK (Technology Knowledge): Opettajan tietoa (tietämystä, osaamista) tietotekniikasta, tietokoneista, internetistä, webistä, ohjelmistoista, työkaluohjel-mista, ohjelmistojen asentamisesta, tietoverkoista, yleensä uuden teknologian haltuun otosta.
•  TCK (Technological Content Knowledge): Opettajan tietoa (tietämystä, osaamista) siitä, millainen vastavuoroinen suhde opetettavalla sisällöllä ja teknologialla on. Eli miten esim. tietotekniikkaa hyödynnetään todellisessa matematiikan maailmassa.
• TPK (Technological Peadgogical Knowledge): Opettajan tietoa (tietämystä, osaamista) siitä, millä tavoilla teknologiaa voidaan hyödyntää opetuksessa ja oppimisessa yleensä, esim. verkon kautta tapahtuva reaaliaikainen etäopetus, jne.
• TPACK (Technological Pedagogical Content Knowledge): On perusta sille, että opettaja ymmärtää, millä tavalla hän voi järkevästi ja hyvin hyödyntää omassa sisältöopetuksessaan uutta tietotekniikkaa ja teknologisia mahdollisuuksia. (Enqvist: TPACK, 2014)

Kootusti tämä malli tarkoittaa opettajan tietoa (tietämystä, osaamista) siitä, mitä ovat sellaiset opetusmenetelmälliset ratkaisut, joissa näitä teknologioita voidaan käyttää rakentavalla tavalla; miten tietotekniikan avulla voidaan helpottaa sisältöön liittyvien vaikeiden käsitteiden opettamista ja työstettävien ongelmien ratkaisemista, jne. (Enqvist: TPACK, 2014)

KUVA 1         TPCK, (Mishra & Koehler 2000)

 2.3         Tiedonhankintamenetelmät

Tietotekniikan integroitumista opetukseen ja oppimiseen osaksi oppimisympäristöä tutkitaan seuraamalla opiskelijoiden toimintaa,  havainnoimalla ja kysymällä palautetta.

Ennen kurssin rakentamista on hyvä tutkia muita vastaantyyppisiä kurssisovelluksia ja ottaa niistä opikseen. Mikä niissä on ollut hyvää ja saatu toimimaan hyvin? Mitä olisi kannattanut tehdä toisella tavalla? Tämä on benchmarkkaamista eli parhaiden käytäntöjen tutkiminen. Kopioiminen ei koskaan kannata vaan onnistumisen edellytys on ymmärtää miksi tietotekniikan integraatio on kussakin mallissa toteutettu heidän valitsemallaan tavalla.

Graham (2006, 3) viittaa siihen, että  blended learningin eli eri kanavia hyödyntävän opetuksen tunnusmerkki on yhdistelmä luokka- ja tietokoneohjattua opetusta. Tavoitteena on tietenkin yhdistää luokkaopetuksen parhaat käytännöt online -maailmassa tapahtuvaan opetukseen. Siellä pyritään edistämään aktiivista oma-aloitteista opiskelijoiden oppimista.  (Garnham & Kaleta, 2002). (Joutsenvirta Taina & Myyry Liisa (eds.): Blended Learning, in Finland, 2014)

Sosiaalisten tieteiden tiedekunta (Faculty of Social Sciences), Tietotekniikan kehittämiskeskus (the Educational Centre for ICT) ja Helsingin Yliopiston Avoin Yliopisto järjestivät maaliskuussa vuonna 2007 Sulautuva opetus –seminaarin, josta on sittemmin tullut vuosittainen tapahtuma. Seminaarin päätavoite on ollut luoda tapahtuma, jossa eri alojen opettajat pääsevät vaihtamaan kollegoidensa kanssa kokemuksia. Olen itsekin osallistunut tähän tilaisuuteen kerran.

3          KOKEILUSUUNNITELMAN MUKAINEN KÄYTÄNNÖN TOIMINTA

3.1         Käytännön toiminnan kuvaus

Oriflame Oy järjesti vuosina 2011 – 2012 hakuprosessin kautta valituille 12 Aluejohtajallemme Diamond valmennuksen eli Timanttivalmennuksen.

Valmennuksen oppimisympäristö koostui lähiopetuspäivistä, välitehtävistä, toimintasuunnitelmien tekemisestä (4 suunnitelma/vuosi), kirjareferaateista, Thomas profiili testeistä (henkilökohtaiset ja alueiden managereiden) sekä Optimaan rakennetusta sähköisestä oppimisympäristöstä. Lisäksi jaoimme heidät sparrauspareiksi. Seuraavissa neljässä kuvassa olen kuvannut valmennuksen tavoitteen ja oppimisympäristön.

KUVA 2         Oriflame Oy Timanttivalmennus sisältö osa 1

 

KUVA 3         Oriflame Oy Timanttivalmennus sisältö osa 2

 

KUVA 4         Oriflame Oy Timanttivalmennus sisältö osa 3

KUVA 5     Oriflame Oy Timanttivalmennus sisältö osa 4

  

Optima ympäristöön luotiin Timantti-työtila. Tämä työtila piti sisällään valmennusohjeman kannalta kaiken tärkeän tiedon kootusti:

• ohjelmat (mitä, missä ja milloin, kuka valmentaja)
• välitehtävät
• ennakkotehtävät
• toimintasuunnitelmat (4/vuosi)
• materiaalit (kouluttajien ja pidetyt kirjareferaatit)
• neuvoja oppimispäiväkirjan pitämiseen (käytännössä tämän sai pitää missä itse halusi)
• suosituslista valittavista Johtamisen tematiikan ajankohtaisista kirjoista ja kirjojen varaustilanne
• keskusteluympäristön

Timantti –työtilan sisältö rakentui lähipäiväjaksojen edetessä. Niitä pidimme kaiken kaikkiaan kuusi kappaletta kahden vuoden aikana.

3.2         Kokeilun myötä syntyi seuraavanlaista tietoa

Kaikki osallistujat osasivat käyttää Optimaa. He saivat ladattua sieltä materiaaleja ja pääsivät tutustumaan valmennuksessa mukana olijoiden tekemiin väli – ja ennakkotehtäviin. Tässä mielessä Optiman käyttö sujui odotetulla tavalla. Se oli erinomainen valmennuspäiviin liittyvän informaation ja materiaalin jakokanava. Ja riittävän helppokäyttöinen, jotta tietoteknisesti vähemmänkin valveutunut aluejohtaja kykeni ja osasi toimia siellä oikein.

Se mikä ei toiminut odotetusti, oli Optima –ympäristössä tapahtuva mielipiteiden vaihtaminen ja keskustelu läpikäydyistä jaksoista. Niiden sisällön pureskelu ja pohtiminen käytäntöön viennistä, olisi varmasti edesauttanut aluejohtajien onnistumista omissa myynnin kasvutavoitteissaan. Varsinaista vuorovaikutusta kurssilaisten kesken emme onnistuneet Optimaan rakentamaan.

Olimme pettyneitä tämän valmennuksen vaikuttavuuteen. Emme onnistuneet antamaan myynnin kasvun aineksia kuin muutamalle valmennuksessa mukana olevalle aluejohtajalle. Lopetimme valmennuksen kesken. Alun perin meillä oli tarkoitus jatkaa sitä kolme vuotta. Vajaaseen kahteen vuoteen Timantti –valmennus kuitenkin tyrehtyi.  

3.3         Johtopäätökset kokeilusta

3.3.1        Tietotekniset taidot eri tasolla

Aluejohtajien tietotekniset taidot ovat hyvin eritasoiset. Sama tilanne on opiskelijoiden välillä muillakin kursseilla ja valmennuksissa. Käytettävä tietotekninen ympäristö on sen parempi mitä helppokäyttöisempi se on. Ja joka tapauksessa on tehtävä kunnolliset käyttöohjeet sisäänkirjautumisesta lähtien kaikkiin käytössä oleviin toimintoihin.

3.3.2        Mikä toimi erinomaisesti

Materiaalin ja informaation jakaminen onnistui loistavasti. Toki käytin sähköpostitse lähetettyjä kutsuja lähiopetuspäiville. Ihan oma-aloitteiseen toimintaan ja  Optimasta tämän tarkistamiseen en voinut luottaa kuitenkaan.

Samoin ennakko- ja välitehtävät sekä kirjareferaatit (ohjeistuksineen) löytyivät keskitetysti tästä samasta paikasta. Väli- ja ennakkotehtävein tekemisistä sekä palautuksista oli myös pakko patistella sähköpostilla.

Materiaali – ja informaatiopankkina Optima toimi loistavasti.

3.3.3        Missä oli kehittämisen varaa

Varsinainen vuorovaikutus, keskustelu ja opittujen asioiden pohtiminen ei toteutunut Optiman avulla. Sinne olisi pitänyt laittaa keskustelunavauksia ja vaatia jokaista vierailemaan Optimassa sekä kommentoimaan ja antamaan omia näkemyksiä ohjatusti.

Yksittäiset keskustelunavaukset eivät lähteneet lentoon. Koska meillä ei ollut vaatimusta siitä, että tähän toimintaan on myös pakko osallistua.

Ohjattu valmennuspäivissä läpikäytyjen teemojen työstäminen olisi todennäköisesti auttanut aluejohtajia viemään enemmän käytäntöön päivien oppeja. Nyt kävi niin, että päivät koettiin viihdyttävinä ja motivoivina, mutta muutosta omaan toimintaan asti ei tapahtunut. Toki aina on mukana pari piristävää poikkeusta, heillä valmennus näkyi myös syntyvissä tuloksissa.

Muutenkin koulutuksen/valmennuksen vaikuttavuus myynnin kasvuun ei toteutunut meidän suunnittelemallamme tavalla.

3.3.4        Suosituksia

Mikäli haluat rakentaa vuorovaikutusta sähköiseen ympäristöön, laita kurssiin kuuluvaksi pakollisiksi tehtäviksi sähköisessä ympäristössä keskusteluun osallistuminen ja muiden kommenttien lukeminen/kommentointi. 

Näin sinulla on mahdollisuus saada dialogisuutta ja vuorovaikutusta aikaiseksi. Pakko on paras muusa tässäkin tapauksessa.

Käytännössä opettajaopintojen aikana antoisimpia ovat olleet omissa pienryhmissämme tehdyt omat Adobe Connect -istunnot, joissa olemme työstäneet milloin minkin kurssin tehtäviä. 

Live webex -istunnot toimivat lähes luokkaopetuksen tavoin. Ei nyt aivan kaikilta osiltaan mutta lähes. Jokaiselle istunnossa mukana olevalla on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja kommentoida/kysyä. 

 LÄHTEET

Enqvist Jouni, HAMK /AOKK: Tietotekniikan integroituminen opetukseen ja oppimiseen: TPACK, 2014, 6.11.2014

Garnham & Kaleta, 2002, 6.11.2014

Graham 2006, 3, 6.11.2014

Joutsenvirta Taina & Myyry Liisa (eds.): Blended Learning

in Finland, ISBN: 978-952-10-5943-8, online publication, 2010, 6.11.2014

http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/julkaisut/blended_learning_Finland.html

Mishra & Koehler 2006: TPACK, 2014, 6.11.2014

http://www.matt-koehler.com/tpack-101/