Opetusharjoittelun alustavat kokeilusuunnitelmat

Opetusharjoittelun alustavat kokeilusuunnitelmat

Kokeilusuunnitelma itsetuntemuksesta ja vuorovaikutusosaamisesta

Matka tähtiopettajaksi voi alkaa. Ensimmäisen askel siihen suuntaan on tulevassa opetusharjoittelussa. Ensimmäiseksi haluan tutustua ryhmään ”Ysiluokan ” videon esimerkin innoittamana. Otan porukan ensimmäisessä tapaamisessa istumaan vaikkapa ympyrään, jossa pyydän jokaista oppilasta kertomaan millaista kokemusta heillä on nyt työn alla olevasta teemasta (minulla ei ole vielä sovittuna sopivaa opetusharjoittelua). 

Tavoitteenani on olla muodostamatta ennakkokäsityksiä oppilaista. Vaan pystyä pysymään mahdollisimman avoimena ja kohdella heitä tasavertaisesti. 

Riiippuen ryhmän koosta ja opetettavasta teemasta, pyrin ryhmän luomaan dialogin kautta uutta tietoa opettavan teeman ympärillä. Silloin oppiminen on heidän näkökulmastaan myös mielekästä. Näin ainakin itse kokisin oppilaan asemassa. 

Jaan oppilaat pienryhmiin, joissa he suorittavat ensin yksilötöitä ja saman teeman ympärillä myös ryhmätöitä. Samankaltaisesti kuin meillä on tässä kurssissa ollut.   

Miten sovellan dialogiosaamista opetusharjoittelussa

     Opetettavasta teemasta riippuen hyödynnän dialogiosaamisen sopivimpia työkaluja. Perusasioita, joita haluan soveltaa opetusharjoittelussa ovat seuraavat teemat: 

 Saada kaikki oppilaat osallistumaan mahdollisimman aktiivisesti

• Luoda keskusteleva ilmapiiri luottamuksen kautta, niin että ryhmän jäsenet kokevat olonsa  turvalliseksi ja pystyvät osallistumaan vuorovaikutukseen vuorotellen sekä puhuen että kuunnellen

• He ovat sitouteina ja innostuneita

• He suhtautuvat vastavuoroisesti ja reagoivat muiden oppilaiden mielipiteisiin

• Ilmaisu ja keskustelu on  mahdollisimman avointa sekä vilpitöntä

• Kaikki suhtautuvat toisiinsa kunnioittavasti

Opetettavaan liittyvät oppilaiden ennakkokäsitykset aion purkaa kurssin alussa. Siihen tarvitaan olettamusten vankina eli omien ennakkokäsitysten ja lähtöolettamusten tunnistamisen harjoitus sekä viivytä ja ihmettele osio,  joka johtaa jo uusien näkökulmien syntymiseen.

Ja joka tapauksessa yksi dialogiosaamisen tekniikoista on ainakin opetusharjoittelussa mukana: Harjoita kuninkuuslajia – koe tiedustelemisen mahti. Avointen kysymysten avulla jokaisessa ryhmässä luodaan yhteistä ymmärrystä ja laajennetaan oppilaiden näkökulmia.

Ja lopuksi tarvitaan synteesiä, jotta kaikki syntyneet langat kudotaan onnistuneesti yhteen. Ja saadaan aikaiseksi dokumentoitua uutta tietoa ja ymmärrystä.

Oppimisyhteisön rakentamiskokeilu

Teimme menetelmäpakin yhteisessä ryhmäharjoituksessa. Käytän sitä pohjana tässä omassa  suunnitelmassani soveltuvin osin.

1.                 Muotoutumisvaihe (forming)

Ensimmäisellä tapaamiskerralla laitan opikelijat istumaan rinkiin ja pyydän heitä kertomaan yhden asian, jossa he ovat hyviä ja yhden asian mitä he tällä kurssilla haluavat oppia. Tämä auttaa toisiin tutustumista  ja nopeuttaa ryhmän muotoutumista. 

Pienryhmät ovat oiva tapa saada dialogia hyödennetyksi. Pienryhmäjaossa käytetään haastattelulomaketta, jossa kysytään oppilaan osaamistasoa optettavasta teemasta. Tämän tiedon peruteella pyritään saada ryhmistä osaamiseltaan monipuoliset. Ryhmäytymistä tuetaan jollakin dialogisen asenteen harjoituksista, niin että käsiteltävä aihe liittyy opettavaan substanssiin.

2.                 Kuohunta- ja konfliktivaihe(storming)

Toisessa vaiheessa jäsenten erilaisuus voi tuoda ongelmia ja johtavista rooleista saatetaan kilpailla, mikä voi johtaa klikkiytymiseen ja ristiriitoihin. Pyrimme välttämään tätä liittämällä ryhmätyöskentelyn tueksi dialogiseen toimintaotteeseen tähtäävän ”Olettamusten vankina”-harjoituksen substanssiosaamiseen liittyvien harjoitusten ohella. Sitä seuraava harjoitus Viivytä ja ihmettele on minusta myös hyvä ennakkoasenteiden muuttamisen näkövinkkelistä.

3.                 Vakiintumisen vaihe(norming)

Vakiintumisen tueksi ja kypsän toiminnan vaiheeseen siirtymisen tueksi teetän pienryhmillä substanssiosaamiseen liittyvän tiimin tavoite-esityksen, joka suuntaa tiimin katsetta eteenpäin ja sitouttaa tiimin jäseniä.  Opittava aihe syvenee. Jos on mahdollista, niin tässä vaiheessa teetän ulkona erilaisia hauskoja ryhmätehtäviä, jossa jokainen joutuu laittamaan itseään likoon. Silloin jäsente oppivat lisää toisistaan ja tiimihenki paranee.

4.                 Kypsän toiminnan vaihe (performing)

Työnjako ja jäsenten asema on vakiintunut, roolit ovat muodostuneet ja toiminta on yleisesti vakiintunut. Tämän ylittämiseksi pienryhmämme  joutuvat kokoamaan synteesihelmen (Dialoginen kokonaiskuvaharjoitus).

5.                 Ryhmän hajoaminen (adjourning)

Ryhmä on tyypillisesti saanut työnsä loppuun ja päässyt tavoitteeseensa.  Kurssi loppuu. Opiskelijoille kerrotaan päätöstilaisuudessa jatkokursseista, opinnäytetyömahdollisuuksista ja muista mahdollisista projekteista, joissa yksittäiset opiskelijat tai koko pienryhmä voi jatkaa.